Erityislentotoiminnan turvallisuus

CommentsOff by in Yleinen
11.12.2014

Lentotyöllä tai erityislentotoiminnalla tarkoitetaan lentokoneen käyttämistä erityistehtäviin, kuten esim. valokuvaus-, kartoitus-, mittauslentotoimintaan sekä erilaisiin muihin työlentoihin. Myös hinauslennot ja laskuvarjohyppylennot kuuluvat tähän kategoriaan. Suomessa on hieman vajaassa 10 vuodessa tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta harjoitettaessa lentotyöksi luokiteltavaa toimintaa. Lisäksi esim. hinauslentotoiminnassa on noin kymmenen vuoden aikana tapahtunut ainakin kaksi vakavaa onnettomuutta, joissa molemmissa hinauskone kärsi huomattavia vaurioita. Näissä kahdessa hinauslento-onnettomuudessa kuolonuhreilta kuitenkin vältyttiin, joskin toisessa onnettomuudessa hinauskoneen ohjaaja loukkaantui vakavasti.

Kaikissa kolmessa Suomessa tapahtuneessa, kuolemaan johtaneessa lentotyöonnettomuudessa (metsäpalovalvontalennolla Suomussalmella ollut OH-CEB, porotalouslennolla Utsjoella lentänyt OH-U541 ja Jämijärvellä pääsiäisenä tuhoutunut laskuvarjohyppylennolla ollut OH-XDZ ), on ollut kyse toiminnasta, jota on harjoitettu ei-kaupallisen- eli yksityis- ja harrastelentotoiminnan vaatimuksin. Kaikissa tapauksissa toimintaa on kuitenkin harjoitettu ulkopuolisen tahon – tilaajan tai asiakkaan – tarpeisiin, tai toiminta on tapahtunut vähintäänkin maksua vastaan. Myös em. hinauslento-onnettomuuksissa nämä elementit olivat läsnä ja niitä on käsitelty myös Onnettomuustutkintakeskuksen toimesta toista onnettomuutta koskevassa tutkinnassa. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin ollut kyse toiminnasta, jota harjoitetaan myös kaupallisena lentotoimintana, jota normaalisti koskevat yksityislentotoimintaa tiukemmat vaatimukset.

Toiminta on ollut kaikissa tapauksissa melko järjestäytynyttä, ilmeisen jatkuvaa ja vakiintunutta. Esim. metsäpalolentotoimintaan liittyvän taloudellisen toiminnan laajuus on jopa miljoona euroa vuodessa. Palolennot hankitaan julkisella tarjouskilpailulla, joka sisältää hyvin tarkat määritelmät toiminnasta, operaattorin velvoitteista jne. Utsjoen ultrakevyt-luokkaan kuuluneella onnettomuuskoneella taas oli harjoitettu porotalouslentojen lisäksi muutakin ulkopuolisten tahojen tarpeisiin harjoitettua lentotyötoimintaa (kts. tutkintaselostus). Jämijärvellä harjoitettuun laskuvarjohyppylentotoimintaan kytkeytynyt taloudellinen toiminta lienee ollut liikevaihdoltaan vähintäänkin puolen miljoonan euron suuruusluokassa vuositasolla. Matkustajia koneessa on ollut vuodessa 5000-10000 ja tuotetut lentopalvelut ovat olleet käytännössä kaikkien saatavilla. Toisaalta pelkästään Räyskälä-säätiön harjoittamaa purjelentokoneiden hinauslentotoimintaa harjoitetaan usean lentokoneen voimin, maksullisten palveluiden ollessa ilmeisesti kenen hyvänsä purjelentäjän saatavilla. Liikevaihtoa toiminta kerryttänee n. 100 000 euroa vuodessa.

Kaikissa edellä mainituissa onnettomuustapauksissa lento-operointi oli järjestetty amatöörivoimin. Lentäjät olivat ilmailun harrastajia ja toimintaa on kaikissa tapauksissa harjoittanut taho tai organisaatio, jolla ei liene ollut käytössään juurikaan alalla yleensä edellytettävää ammatillista koulutusta tai osaamista. Toimijoilla ei ole myöskään ollut – joskaan niiltä ei myöskään ole sitä edellytetty – erityisiä johtamis- tai laadun- ja turvallisuudenhallintajärjestelmiä.

Eräänä kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon Hansel Oy:n julkisella tarjouskilpailulla hankkimat metsäpalovalvontalennot, joilla tulee tarjouspyynnön ehtojenkin mukaisesti tarvittaessa alittaa normaalisti noudatettavia minimilentokorkeuksia. Vaikka kotimaisissa määräyksissä metsäpalovalvontalentojen suorittaminen ei edellytäkään ilmailuviranomaisen myöntämää toimilupaa, niin minimilentokorkeuksien alittaminen lentotyötoiminnassa tällaisen vaatimuksen normaalisti tuo mukanaan. Trafi kuitenkin – ilmeisen tietoisesti toimien – katsoo sormien läpi tätä vaatimusta, vaikka mm. Suomussalmella 2006 tapahtuneen onnettomuuden tutkinnassa minimilentokorkeuksien alittaminen todettiin yhdeksi onnettomuuteen johtaneeksi tekijäksi Onnettomuustutkintakeskuksenkin toimesta.

Euroopassa on viimeisen kymmenen kuukauden aikana menetetty pelkästään laskuvarjohyppylento-onnettomuuksissa 30 ihmishenkeä. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaupallisessa ilmakuljetuksessa – siis tavanomaisessa matkustajaliikenteessä – ei EU:n jäsenvaltioissa kotipaikkaansa pitäville operaattoreille ole tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia yli kolmeen vuoteen. Laskuvarjohyppylennoilla matkustussuoritteita kertyy Euroopassa arviolta alle sadasosa kaupallisen ilmakuljetuksen matkustussuoritteiden määrästä.

On mielenkiintoista nähdä mitä OTKES tulee Jämijärven onnettomuutta käsittelevässä raportissaan lopulta käsittelemään – ja mitä se jättää käsittelemättä. Viranomaistoimintaa, säätelyä ja sen osalta tehtyjä tulkintoja tuskin pystytään raportissa täysin ohittamaan, mutta kotimaisen ilmailutoimialan pienuus ja kytkösten läheisyys saattaa nousta varjostamaan tutkinnan objektiivisuutta.

Toivottavasti kotimainen lentoturvallisuutta varten luotu julkinen koneisto on toimintakykyinen kun on sen hetki?

Lähteet: EASA safety review 2012, EU komission tutkimus: Increasing the sustainability of air transport 2013, USPA www-sivut, Tekniikka & Talous -lehti 22.4.2014.

Edit 12.12.2014: Saadun palautteen perusteella korjattu Jämijärvellä hypättyjen tandemhyppyjen saatavuuden osalta esitettyä väitettä. Tandemhyppyjä ei TamLK:n toimesta myydä elämyspalveluita välittävien verkkokauppojen kautta. TamLK tarjoaa tandemlaskuvarjohyppyjä www-sivuillaan (http://www.tamlk.org/?page_id=10).

Elämyspalveluita – mukaanluettuna tamdenlaskuvarjohypyt – välittäviä verkkokauppoja ovat mm. www.elamyslahjat.fi ja www.kokemuskauppa.com.

Kiitos palautteesta!