joka ylläpitää ja kehittää

CommentsOff by in Yleinen
11.12.2014

Aivan alkuun muistutus siitä, että Finavialla töissä olevat lennonjohtajat, kunnossapitohenkilökunta, palomiehet, marshallerit ja ylipäätänsä asiakasrajapinnassa ihan oikeaa työtä tekevät henkilöt ovat pääsääntöisesti erinomaisen hyviä ammattilaisia ja taitavia työssään. Seuraavaksi kuitenkin itse asiaan:

Kirjoitin vuosi sitten otsikolla “Tietenkin Helsinki-Malmin lentoasema tuottaa tappiota”. Väitin tuolloin, että Finavialla ei ole halua, osaamista eikä motiviia saada pienlentokenttäänsä kannattavaksi. Tämä siitäkin huolimatta, että lentoaseman hallinnoimien tilojen vuokrausaste on 100% ja vuosittaisia operaatioita Malmilla on lähes 50.000. Jonot vuokratiloihin tai lentokonehalleihin ovat vuosien mittaiset. Usein myös kiitotien ja ilmatilan kysyntää on enemmin kuin pystytään tarjoamaan.

Koska normaalille ihmiselle ei varmaankaan mene jakeluun se, miten edellä mainituista seikoista huolimatta toiminta on tappiollista, niin valaisen asiaa muutamien esimerkkien avulla.

Kumppani

Olisi yritykselle kiva, jos ympäristö ei olisi vihamielinen. Keväällä 2014 Finavia otti käyttöön uudet ohjeet Malmilla. Tosiasiassa Finavia muutti laskuvarjohyppyfirmamme kohtelua yksipuolisesti. Kevääseen saakka hyppääjät on noudettu vuodesta 1960 saakka kiitotien 18 länsipuolelta autolla ylittäen kiitotie. Se ei enää käynyt.

Tästä aiheutui se, että hyppääjien hypyn jälkeinen paluumatka toimitiloihimme piteni kahdesta minuutista varttiin. Kun valmiiksi Finavian ilmatilan käyttöä säätelevien rajoitusten seurauksena toiminta-aikaikkunamme on ollut arki-iltaisin n. kolme tuntia, siitä sulaa nyt lähes tunti siihen, että hyppymestarit, varusteet ja asiakkaat istuvat minibussissa. Tunti kolmesta tunnista on 33%. Jos kavennat asiakkaasi toimintaedellytyksiä 33% mielivaltaisesti, ei ole syytä varmaan ihmetellä, miksi yrittäjä on pahalla tuulella. Kaikki muut lentokentän käyttäjät ajelevat edelleenkin kiitoteiden ylitse. Aivan kuten aina ennenkin.

Rakennusten vuokrabusiness

Finavia on käsittääkseni saanut veronmaksajien rahoilla rakennetun lentoasemaverkoston ja näihin liittyvän infran valtiolta käyttöönsä ilmaiseksi. Lisäksi Helsingin kaupunki on luovuttanut lentoaseman maa-alueineen Finavian käyttöön vastikkeetta. Lentoaseman toimistotiloihin on vuosien jono. Tästä huolimatta Finavialla on käytössään pääterminaalissa toimistokäytävällä erityinen kahvihuone, neukkari sekä lisäksi kenttäalueella punttisali, sauna ja kokoustila.

Kunnossapidon päällikölle rakennettiin vanhaan parakkiin ikioma toimisto. Kiva idea. Saksalaisten 40-luvulla väliaikaiseksi rakentamasta lautaparakista tulikin kiva. Olen muutamaan kertaan vieraillut rakennuksessa. Siellä on kymmenen neliön toimisto. Lisäksi asennettiin saman katon alle muutkin tarpeelliset toimistotarpeet: Kotiteatteri, tauluteevee, stereot, takka, täysi keittiö, viinikaappi, sauna, terassi, pari kaasugrilliä, muutama sohva ja videotykki. Kuumimpaan aikaan toimistoa käytti kuulemma kaksikin Finavian duunaria. Nyt tila on vuokrakäytössä. Paitsi silloin kuin lentoaseman päällikkö käyttää sitä asumiseen.

Kunnossapito

Epäfinaviamaisesti ammattimiehet tekevät duuniaan persoonallisella otteella ja ammattiylpeydellä, joka istuu pienlentoasemalle hienosti. Kunnossapidossa on töissä 6 henkeä. Heillä on 3 esimiestä. Kesät ja talvet. Satoi tai paistoi.

Maanvuokraushommia

Firmamme aloitti toiminnan Malmilla aluksi vanhassa, aikanaan Suomen Laskuvarjokerho ry:n käyttämässä, ns. alaparakissa. Vuokrasimme Finavialta maata ja maatilkulla olevan vanhan kenossa olevan lautahökkelin. Herätti hämmästystä asiakkaissa. Talvella Finavia ilmoitti remontoivansa parakin. Lopputulemana parakki jäi kuukausiksi puoliksi purettuun tilaan, osan tavaroistamme vielä ollessa sisällä. Kävikin ilmi, että mökki oli niin homeessa ja lahonnut, että purkaa pitäisi.

Kun kioski oli puoliksi nurin, niin jollekin tuli mieleen, että pitäisiköhän museovirastolta kysyä. Lopulta mökki saatiin kaadettua. Tilalle rakennettiin Finavian ydinliiketoimintaa, parkkipaikkoja. Tässä vaiheessa kysyin lentoaseman päälliköltä, että ketäpä siihen parkkipaikalle parkkeeraa, kun me maksamme siitä yhtä vuokraa. ”Eihän se maanvuokrasopimus enää ole voimassa” vastattiin. Voimassa tai ei, niin maanvuokra oli kuitenkin ko. vuodelta maksettu kokonaisuudessaan etukäteen.

Ilmailubusiness

Malmilla ei voi hypätä laskuvarjolla käytännössä lainkaan klo 14-16 välisenä aikana, sillä Finavian itse tekemien ohjeiden mukaan Malmin yläpuolelle ei voida varata tällöin ilmatilaa. Syy on käytännössä Helsinki-Vantaan liikenteen päivittäinen ruuhkahuippu.

Kuten jo todettua, Malmin lentoasemalla lennonjohto sulkeutuu klo 19 arkisin. Lentokentältä voi kuitenkin lentää kello 22 saakka ilmatilan ollessa valvomatonta. Finavia kieltää Malmilla hyppytoiminnan tornin aukiolon ulkopuolella valvomattomassa ilmatilassa. Käytäntö on ainutlaatuinen koko maassa. Syyt ovat vaihdelleet ympäristökysymyksistä, resurssipulan kautta siihen varsinaiseen kieltoankkuriin ja keppihevosista uljaimpaan: Koska lentoturvallisus.

Toimintamme oli vahvassa kasvussa 2012 ja 2013, joten pyysimme Finaviaa toimittamaan palveluehtojensa mukaan meille lisää lennonjohdon aukioloa. Maakuntakentillä lennonjohdon lisäaukiolojen tilaaminen on täysin normaalia mm. tilausliikenteen tarpeisiin. Aluksi olimme kiinnostuneet maksamaan tornin auki tiistaisin ja torstaisin kesä-elokuun ajaksi klo 19-21. Näin olisimme saaneet ko päiville 66% lisää toiminta-aikaa.

Tilausta ei voitu toimittaa koska ”Ei me nyt oikein saada ketään jäämään tänne”. Seuraavaksi kysyin kahta päivää koko kesänä. Siis kahta päivää kesälle 2013, jolloin Finavia pystyisi järjestämään lennonjohdon välille klo 19-21. Asiaan ei ole vielä ehditty palata Finavian puolelta.

Laskeutumiset

Lento-operaatioita on yhteensä n. 46.000, joista kausikortilla maksetaan n. 90%. Kausikortti kattaa määrätyssä ajassa kaikki lentokoneen parkki-, laskeutumis- ja TN-maksut. Kuuden kuukauden kausikortti tyypilliselle kaupallisen lentokoulun pienkoneelle maksaa vuoden 2015 aikana 925€ ja risat (+alv). Tuossa ajassa hyvässä käytössä oleva koulukone suorittaa n. 2000 laskua. Hintaa laskeutumiselle kertyy siis peräti 0,46€. Vertailun vuoksi yrityksemme käytössä oleva hyppykone, joka lentää puolessa vuodessa n. 500 hyppylentoa kerryttää Finavialle liikevaihtoa n. 15.000€, eli 32€/laskeutuminen.

Finavia kertoo tukevansa kausikorttikäytännöllä yleisilmailijoita. Harrasteilmailun kausikortti onkin näennäisesti halvempi kuin kaupallisten lentokoulujen. Tosiasiassa taitaa kuitenkin olla niin, että yleisilmailijat lähinnä subventoivat kaupallisten (valtio-omisteisten) lentokoulujen laskeutumismaksuja.

Mitoittava asiakas

Finavia on lukuisia kertoja kertonut meille palavereissa aikataulun mukaisen matkustajaliikenteen olevan heidän mitoittava asiakkaansa. Muu lentoliikenne hoidetaan siinä sivussa. Kun aloimme keskustella siitä, millä perusteella määräävässä markkina-asemassa oleva organisaatio valitsee asiakkaansa termi katosi keskusteluista täysin. Nykyään sitä käyttää suuntaamme enää yksi Finavian toimihenkilö, joka uskaltaa sanoa asiakkaalle sen, mitä omissa papereissa lukee. Pisteet siitä.

Muunmuassa näin Finavia toteuttaa Malmilla laissa määriteltyä tehtäväänsä. Ei ole uskottavaa, että moinen huonous syntyisi vahingossa. Finavia toteuttaa omistajaohjauksen ohjeita. On erinomaista, että Finavia korjaa luunsa Malmilta. On mahdollista, että uuden operaattorin voimin pystytään luomaan sellaista kehitystä, jota lentoaseman nykyjohdon olisi pitänyt tehdä. Kysymys siitä onko erityisesti kielletty kehittämästä vai eikö ole kykyä, onkin kokonaan eri juttu.