Turvallisuudesta

CommentsOff by in Yleinen
11.4.2016

Mari Lehtonen julkaisi eilen kohudokumenttinsa jossa käsitellään kesästä talveen 2015 toimineen hyppylentoturvallisuustyöryhmän asioita. Tai ei oikeastaan käsitellä. Niissä ei nimittäin ole oikein käsiteltävää. Mutta kirjoitus on kiinnostava siksi, että Mari maalailee siinä yhden vision laskuvarjohyppylentämisen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ja vaivautuu jopa perustelemaan näkemyksiään.

Olin mukana Marin vetämän työryhmän toiminnassa. Työryhmä, siinä muodossa kuin Mari sitä veti, ei saanut aikaiseksi oikeastaan mitään. Työryhmälle oli haasteellista jopa sen oman tehtävän ja tavoitteiden määritteleminen. Syitä voi varmasti etsiä niin minusta kuin muistakin työryhmän jäsenistä, mutta näin jälkikäteen katsottuna työryhmän tavoite (Tiivistetysti: “tehdä ohje hyppylentämiseen ja lisäksi tää turvallisuus on liian huono”) oli aivan liian abstrakti ja työryhmä itsekään ei pystynyt järkevästi työtä rajaamaan. Työkaluja ei oikein ollut. Myös työryhmän saama tuki oli niukkaa.

Trafi, jonka toimeksiannosta työryhmä osittain työskenteli, ei kyennyt toimittamaan syksyllä toteutetun kerhokyselyn tuloksia. Saamatta jäi myös tieto vuosien mittaan Trafille tehdyistä vaaratilanneilmoituksista, jotka hyppylentotoimintaan liittyvät. Vaaratilanneilmoitustiedon jakamiseen voi toki liittyä yksityisyydensuojaan ja jopa itse raportointijärjestelmän luottamukseen liittyviä kysymyksiä eikä raporttien saaminen työryhmän käyttöön sellaisenaan ei ole itsestäänselvyys, mutta raporttien sisältämien tietojen saaminen viranomaisen kanssa yhteistyötä tekevän turvallisuustyöryhmän käyttöön olisi pitänyt olla mahdollista.

Laskuvarjohyppylentotoiminnan turvallisuudesta käytävä keskustelu on edelleenkin surullisella tolalla. Keskustelua – jota myös Trafi peräänkuulutti Jämin onnettomuuden jälkeen käynnistetyssä harrasteilmailun riskikartoituksessa – ei ole käyty. Edes suurimmat hyppylento-operaattorit eivät ole vaivautuneet tähän keskusteluun (juurikaan) osallistumaan.

Panoksien nostamiseksi Aviastar Helsinki tarjoaa bissen jokaiselle, joka osoittaa hyppylentoturvallisuutta, hyppylentotoiminnan riskejä tai edellä mainittujen hallintaa käsittelevän artikkelin, jossa on tukevaa substanssia argumentoinnin pohjana. Saa sellaisen kirjoittaakin. Siitäkin saa bissen.

On huolestuttavaa, että kun hyppylentotyöryhmän vetäjä lopulta kuukausien perehtymisen jälkeen otti asiaan kantaa monisanaisesti ja laajasti perustellen, oli seurauksena siirto muihin tehtäviin. Just culture? Konkreettinen esimerkki skenessä vallitsevista turvallisuuteen ja sen hallintaan liittyvistä arvoista ja asenteista vai pelkkää sattumaa?

Marin ehdotus ei ole huono, mutta siinä on parannettavaa. Se on kuitenkin edelleen paras (ja ainoa) substanssilähtöinen ehdotus hyppylentoturvallisuuden parantamiseksi.